Vesihuoltolaitos

Ajankohtaista




Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue nähtävillä 23.5.-26.6.2023 


Kuulutus, selostus ja kartta


Häiriötiedote-tekstiviestien lähetyspalvelu

Laitilan kaupunki on ottanut käyttöön tekstiviestin lähetyspalvelun, jolla myös vesihuoltolaitos jatkossa voi lähettää häiriötiedotteita kuntalaisille esim. äkillisissä vesikatkotilanteissa. 

Mikäli et saanut vk 19/2023 Laitilan alueella lähetettyä koetekstiviestiä, voit tilata sen palvelusta:

Häiriötiedotteet



Vihtorinkadun vesihuoltolinjojen saneeraus käynnissä

Kaivuutyöt alkoivat 9.5. ja etenevät Eurantieltä keskustaan päin. 

Pahoittelemme tienkäyttäjille, kiinteistöjen omistajille ja asukkaille  aiheutuvaa haittaa. Vesikatkoiltakaan ei voida välttyä, pyrimme kuitenkin tiedottamaan niistä hyvissä ajoin.  Tilaathan häiriötiedote -tekstarin, niin saat ajankohtaista tietoa vesikatkoista.

Lisätietoja työstä


Koveron kylän viemärilinja 

Lisätiedot vesihuoltopäällikkö Niko Kryssi puh. 040 675 0790.


Kevät 2023:

Kaupungin talousarviossa on varattu määrärahaa viemärin rakennustöiden aloittamiseksi. Osa verkostosta rakennetaan v. 2023 aikana. Meneillään on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus, jossa tullaan määrittämään myös Koveron viemärin toiminta-alue sekä mahdollinen tuleva suunnitelma alue. Toiminta-alue-ehdotus tulee nähtäville. Toiminta-alueen kiinteistöillä on velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 

16.6.2022:

Suunnittelualueen kiinteistönomistajille on postitettu yleiskartta ja lupapyyntö maastotöitä varten. Viemärilinja merkitään maastoon heinäkuun alussa eli viikolla 27.

Maastomittaukset tehdään heinä-elokuun aikana ja pohjatutkimukset syys-lokakuussa.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

19.5.2022:


Koveron viemärilinjan suunnittelutyö on alkanut. Suunnitelmat laatii Sweco Oy yhdessä Laitilan kaupungin kanssa. 

Alueella tehdään tarvittavia maastomittauksia. Suunnitelmien on määrä valmistua 31.10.2022 mennessä. 

Tiedotamme asiasta myös suoraan kiinteistön- ja maanomistajia.

Viemärilinjan rakennustyöt alkavat mahdollisesti jo v. 2022.


Vesimittarilukeman ilmoittaminen

Voit ilmoittaa Kulutus-Webin kautta lukemasi aina ennen laskutusta, jolloin saat arviolaskun tilalle tasauksen.

Lukema pitää ilmoittaa viimeistään
-  29.4.
-  30.8. 
-  31.12.
Pääset lukemailmoitus-sivulle  tästä linkistä: Mittarilukeman ilmoitus / Kulutus-Web

Etäluettavien vesimittareiden testaus on alkamassa. Lähivuosina suurin osa mittareista tullaan vaihtamaan etäluettaviin.



Asiakastiedotteet ja hinnastot 1.1.2023

Olemme postittaneet asiakkaillemme tiedotteen ja hinnastot vk 47.

Asiakastiedote marraskuu 2022

Maksut 1.1.2023

Palvelumaksut 1.1.2023


Vesihuoltomaksuihin korotuksia 1.1.2023 

Tekninen valiokunta kokoontui keskiviikkona 26.10.2022 ja päätti vesihuollon perusmaksujen ja jätevesimaksujen korottamisesta 1.1.2023 alkaen. Korotukset johtuvat Vakka-Suomen veden vuoden 2023 alusta käyttöön otettavista vastaanottomaksujen korotuksista. Korottamalla jätevesi- ja perusmaksua varmistetaan vesihuoltolaitoksen kannattava toiminta ja lainmukaisuus. Vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksilta omavaraisuutta. Perusmaksuja korotetaan 5 % ja jätevesimaksuja myös 5 %. Talousveden osalta ei ole tällä hetkellä korotustarvetta, eikä muutoksia tule liittymismaksuihinkaan.

Vesihuoltolaitoksen maksut ja palvelumaksut -sivulle


Varautuminen sähkökatkoihin

Vesihuoltolaitos on varautunut sähkökatkoihin ja usein hanavettä tulee normaalisti lyhyen (n. 2 h) sähkökatkon ajan.
Joillakin alueilla veden paine verkostossa laskee tai veden tulo voi loppua kokonaan. 

Sähkökatkon aikana on tärkeää välttää veden käyttöä, jotta viemärit eivät pääse tulvimaan.
Jätevesi  valuu viemäriin jonkin aikaa, mutta ei siirrykään enää eteenpäin, jos sähkökäyttöiset jätevesipumppaamot eivät ole toiminnassa. Varavoimalähteitä ei ole käytössä jokaisella pumppaamolla.


Ohjeet ennen sähkökatkoa:

- varaa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen (6-10 l/hlö)
- hanki kannelliset ämpärit tai kanisterit veden kuljetusta tai säilytystä varten
- tarkista kiinteistökohtaisten tulvimisen estolaitteiden toimivuus, mm. jätevesipumppaamot
- suojaa vesimittari ja -johdot pakkaselta ja tarkista, että mittaritilan mahdolliset pakkasvahdit / lämmittimet toimivat ja käynnistyvät myös sähkökatkon jälkeen

Sähkökatkon aikana:

- käytä vettä mahdollisimman vähän, vaikka sitä hanasta tuleekin
- vältä suihkun ja kylvyn käyttöä
- harkitse vessanpytyn vetämistä

Sähkökatkon jälkeen:

- vesijohtovettä on turvallista juoda, ellei veden väri tai haju poikkea tavallisesta
- verkoston virtaamamuutokset ja paineenvaihtelut saattavat irrottaa sakkaa putkistosta ja vesi voi olla poikkeavan väristä; juoksuta vettä, kunnes ongelma poistuu

Energiansäästö:

- lämpimän käyttöveden järjestelmien lämpötilaa ei energiansäästöstä huolimatta saa laskea niin alhaiseksi, että olosuhteet ovat suotuisat legionellabakteerien kasvulle. Bakteerit voivat päästä hengitysilman kautta keuhkoihin asti aiheuttaen infektion tai keuhkokuumeen
----> lämpimän veden lämpötilan tulisi olla vähintään 55 astetta koko vesijärjestelmässä
- älä laske mittaritilan lämpötilaa liikaa, ettei mittari pääse jäätymään
- lyhennä suihkussaoloaikaa - säästät samalla vettä ja sähköä :)



Maskit sekajätteeseen

Suojele luontoa, älä tee tukoksia, ole fiksu:

Kertakäyttöiset kasvomaskit ja kuituliinat kuuluvat sekajätteeseen, eivät wc-pönttöön, kadulle tai luontoon. 

Maskit sekajätteeseen -kampanjassa mukana ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.

 


Varmista käyttämättä olleiden rakennusten hanaveden laatu juoksuttamalla vettä

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen rajoitustoimenpiteiden vuoksi monet rakennukset ja tilat (esim. koulut, päiväkodit, ravintolat, hotellit, uimahallit, kirjastot, toimistot) ja niiden vesijärjestelmät ovat olleet viikkoja käyttämättä tai huomattavasti normaalia vähäisemmällä käytöllä. Tällöin rakennuksen vesijohtoihin jäänyt vesi on seissyt järjestelmissä koko käyttökatkon ajan tai veden vaihtuvuus on ollut huomattavasti normaalia vähäisempää.

Vesijohdoissa pitkään seisovan tai vähän vaihtuvan veden laatu heikkenee ja se saattaa haista ja maistua ummehtuneelta. Tämä johtuu veden lämpenemisestä, vesijohdoissa seisokin vuoksi lisääntyvästä bakteerien kasvusta ja järjestelmästä seisovaan veteen liukenevista aineista.  

Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan taas käyttöön, on tärkeää suorittaa seuraavat helpot toimenpiteet veden laadun turvaamiseksi kiinteistöjen järjestelmissä:

  • Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.   
  • Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
    • Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
    • Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
    • Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
    • Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
    • Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
  • Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
  • Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.   

Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut asiasta tarkemmat ohjeet, jotka löytyvät täältä https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus/legionellariskin-torjuminen    

Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista https://www.theseus.fi/handle/10024/97089


Desinfioivat puhdistusliinat, kosteuspyyhkeet ja nenäliinat eivät kuulu wc-pönttöön

Koronavirustilanteen johdosta erilaisten paperien ja puuvillakuituisten hygieniatuotteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti. Käsi- ja muusta hygieniasta tuleekin nyt huolehtia erityisen hyvin. Desinfioivat puhdistusliinat tulee käytön jälkeen laittaa sekajätteisiin, ei wc-pönttöön.  

WC-pönttöön huuhdellut puhdistusliinat ja muut vastaavat hygieniatuotteet aiheuttavat helposti tukoksia viemäriputkissa ja jätevedenpumppaamoilla. Päinvastoin kuin vessapaperi, nämä tuotteet on suunniteltu niin, että ne eivät hajoaisi kastuessaan.

Kiinteistöissä viemäriputkiin muodostuvien tukosten avaamisesta koituu lasku ja vaivaa asukkaille. 

Vessanpönttöä ja viemäriä tulee käyttää vain siihen mihin se on tarkoitettu, eli sinne saa laittaa wc-paperia ja ns. sitä itseään, sekä pesuvesiä. Vessassa on hyvä olla roskapönttö, johon voi laittaa muut roskat


______________________________________________________________________________________________________

Tiedätkö, mitä pihanurmesi alla piilee? Lue Vesilaitosyhdistyksen tiedote.

_____________________________________________________________________________________________________

Vesilaskujen maksaminen kaupungintalon käteiskassaan 

Asiointipiste Avituksen käteiskassa on lopetettu 1.1.2018.
Vesilaskuja ei voi siis maksaa enää käteistä rahaa käyttäen.
Pankkikorttimaksut ovat edelleen mahdollisia.

(Huom. Muista tarkistaa Avituksen aukioloajat)


Vesilaitos

Käytössämme on kuusi omaa vedenottamoa. Verkostoon pumpattava talousvesi on erittäin laadukasta pohjavettä.  
Ostamme lisäksi Euran kunnan vesihuoltolaitokselta talousvettä, joka johdetaan Hinnerjoki-Laitila yhdysvesijohtoa pitkin.  Uudenkaupungin Veden toimittaman veden osto päättyi loppuvuonna 2018.

Verkostoon jaettavasta talousvedestä poistamme hiekka-/maasuodatuksella rautaa ja mangaania, ja kalvosuodatuksella (käänteisosmoosilla) liiallisen fluoridin. PH:ta säädämme suodattamalla vettä kalkkikivirouhekerroksen läpi.

Viemärilaitos

Johdamme kaikki jätevedet siirtoviemärillä Uuteenkaupunkiin. Vakka-Suomen Vesi käsittelee jätevedet Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla, joka on biologinen aktiivilietelaitos. Fosforin saostus tapahtuu kemiallisesti. 
Viemäriverkoston ja lukuisten jätevesipumppaamoiden kunnossapito ja uudisrakennus kuuluu meille.

Yhteystiedot

Vesihuoltopäällikkö Niko Kryssi
puh. 040 675 0790
sähköposti niko.kryssi@laitila.fi
- vesihuoltolaitoksen johto, rakennuttaminen, liittymisasiat

Vesihuoltosihteeri Leena Grönholm
puh. 040 653 8746
sähköposti leena.gronholm@laitila.fi
-vesilaskutus, liittymissopimukset

Vesihuoltovastaava Henri Nurmi
puh. 050 375 8052
Laitosmies Santeri Pilpola
puh. 050 550 1363 
- liitostyöt, päivystys 24 h
- päivystäjä puh. 050 550 1363

Työohjelma

2023:
- Keskustan alueen runkolinjojen saneerausta
- Satosuon alueen viemärin saneeraus
- Laessaaren asuntoalueen vesihuoltolinjojen rakentaminen
- Koveron viemäriverkosto
- Toiminta-alueen päivitys
- Teollisuusjätevesisopimusten päivitys


Vesitorni.jpg



Vikailmoitukset

Vesi- ja viemäriverkostojen toimintahäiriöt:
Päivystys 24 h 050 550 1363


Toiminta-aluekartta