In English
No hei vaan täält kaupunkintalon kellarkerroksest, kotihoirost!
Nii on taas vuatune ajalask siirtyny viimäsel neljänneksel. Kuluva vuas o ollu haastelline vähä joka sektoril, eikä vähite se viheljäisen koronan tähre. Ei olla mekkä säästytt erilaisilt haasteilt, mitä on ollukki monesorttissi. Ei maaka!
On ollu entisen toimiston tyhjentämist ja muutto Kiavari alakerrast tän kaupunkintalol ja taas alakerttaha. Mut tämä paikk passa meil oikke luanikkasten, ko ulko-ovi o liki meijä jatkuvaha liikehrinttähä.
Pikkuhilja ruppeva tyäväline ja apuväline ja muukki väline ja väki löytämän paikkas erinäisist kopeist ja huaneist.
Haastett menny suvikin toi ilmas pualest. Maski naamal aamust ehtoho, ol sit asiakkan kans saunas, tai köökis antamas ruakka ja lääkkei, tai mitälai hoitotoimenpittei sit oliki ohjelmas. Asiakkaitte asunno oliva kuumi, kuum ol myäs meijän taukotila ja toimisto, mut kaikist kuumimppa kyytti saatti jokane autoissan. Meijän tyävälinen ko ova oma auto, ja niil kuljetan kuntta laerast laitta. Auto ei kerjen eres jähtymä matkatte aikan, kon taas parkkeratti. Ja joka kert ko läks matkaha seuraavahan paikkaha, menopeli oliva vähintäs 50 astessi sisätiloiltas. Ol siin sit virkune ja freessi hoitur. Mut nii me vaa oltti, ja selvittin tästäkkin kuumast suvest.
Kotihoitolaise ova varmast yks sopeutuvaisimppi tyäporukoi. Tyä vaihtele joka päev, koska ei tiär mitä oven takan o vastas. Meil o asiakkain ikäihmissi, miälenterveysasiakkai, päihreasiakkai, kehitysvammassi ja joskus harvemmi, jos resurssi suinki antava peräks, lapsiperheiki.
Meijän tyä o semmost nii moninaist, et tuntu joskus, et olla joka ala asiantuntijoi. Fokus meijän tyäs on kumminki se asiakka fyysinen, psyykkine ja sosiaaline hyvivoint.
On mar meijän tyä muuttunu vuassite ja vuaskymmenitte aikan. Enne siivotti ja tehti ruakka, hyväs lykys hoiretti viäl elukakki navetois. Viäläkki voi jolla ol semnen käsitys kotihoirost, et se on sitä siivomist ja rua laittamist, mut ehei, ei enä 25 vuatte, ei riitäis resurssi. Onneks ova nua yksityise palveluitten tuattaja, mik hualehtiva taas niist hommeist.
Kotihoito hualehti asiakka hykieniast, ravitsemuksest, lääkehuallost, haavate hoiroist, on avantte hoiroi, katetroimissi, kauppa-asia ja mone sorti neuvomissi, ja plankettitten täyttämissi. Lähinnä semmost joka päeväst avun antamist.
Tärkkein tyävälinen meil on kännykk. Ussen kuule tual kylil väe ihmettelevä, et siäl ne hoitaja vaan kulkeva ja vahtava puhelint käresäs. Nii oikke, nii me kuljetanki. Siit me nährä mihi meijän kuulu seuraavaks menn, mihi aikka, mitä siäl kuulu tehr, mitä on ereltävin päivin teht taik tapahtun. Siit me nährä asiakkan terveyrentila viime päivilt, ja lisseks se luur o meijän kellokorttin. Joka kert ko mennä asiakkal, pistetän kell pääl, ja taas pois lähties täkätä se kii.
Tott mar se sukkelalt näyttäki, ko hoitaja ova ain puhelin käres, on sit aamu, päev, ehto taik yä, on sit arkki taik viikolopp, joul taik juhanus. Meit on ain mont vuaros, yäl päivystä vaa yks yäkkö, joka tarvittaes yätisaikkaha hake appu Kaukolankorist. Turvapuhelinhälytykse kon tuleva myäs yätisse aikkahan kotihoirol.
Meijä vahvuuttehen kuulu reilu kolmisenkymment hoitaja, suurin osa lähihoitaji, 2 saerahoitaja, kotihoiro esimiäs, tyäjakaja, 1 fysioterapeutt ja ny lisseks o saattu viäl geronomiki, joka toimi koko vanhustyä hyväks. Meil on myäs kymmenkunt vakituist sijaist piremil taik lyhkäsemmil pesteil, ja iha välttämätön ryhmä meil ova meijä reippa ja avualia eläköityne hoitaja, jok ova ain valmin tulema appuhu, ja heijä appuas tarvitanki harva se viikk, kon tule äkillissi sairastumissi ja poissaoloi.
Kotihoiron porukas o monttalai koulutustausta omava hoitaja. Ja meil o ollu ain hianoste saatavil lisäkoulutuksi jos halua. On ollu täyrennyskoulutuksi tai iha oppisopimuksel koulutust. Tälläki hetkel kotihoirost osallistu kaupunki ja Winnova yhtessen projektihi 4 hoitaja suarittama oppisopimuksel Vanhustyä erikoistutkintto. On ollu mahrollist kouluttauttu oppisopimuksel muistihoitajaks, on ollu Pilke-
projektin koulutust päihdehoitajaks, on opiskelijaohjaajakoulutust ym. Ja tiätyst viäl säännöllisil väliajoil EA- koulutukse ja paloturvallisuuskoulutukse.
Ain tule uutt asia ja teknolokia töihi, niit täyty opetel, muuten putto pois kyytist, tyänteko hankaloitu, ja toisten työ kuarmittu lissä.
Meit on kaks kotihoitoryhmä, Etelä ja Pohjone ryhm. Laitlan pitäj o jaettu kahte ossa, ei ny juur v.-iivottimel verettyn, mut suhteutettun asiakasmäärihin kylittäin, sekä ajallisest et kilometrete suhte.
Meil on tarka kriteeri ja peruste mink verra, ja mitä palvelui kukaki asiakas o oikeutett saama. Jokasel tehrä henkilökohtane hoito- ja palvelusuunnitelm, mikä määrittä mitälai appu kukaki välttämättömästen tarvitte. Täsä ova kriteeri juur avustamas, et pystytän kattoman tasavertaseste asiakkai. Jokane asiakas on yht tärkki, mut nii se on, et toine voi tarvit jotta appu välttämättömäste, toinen taas selviä samast hommast viäl ite, ni sit siihe ei puutut. Kotihoito ei myäskä aut asiakkai autettaviks, vaa meil on käytös kuntouttava tyäote, tarkottae sitä, et jos asiakas kykene ite tekemä jonku homma, ni sillo me ei sitä tehrä, mut apun voira ol. Esim pukemine, peseytymine, tiskamine...
Yhteistyäkumppanei meil on pali. On Terveyskeskus, Terveyskoti, Koivukoti, ussemp yksityine asumisyksikk, Kaukolankoti, yksityise palveluntuattaja (siivous, ruakapalvelu, yksityise kotihoiro...), MTY, apteeki, taksi, seurakunt, avustajakeskus, kaupa, yksityise lääkäripalvelu, jalkahoitaji, parturikampaaji, asiakkaitte omase, ystävä, naapuri, vaik mitä ja ketä. Kontaktei tartte ol suuntta jos toisse.
Kyl meil kotihoiros nii jännä on tyäskennel, ja tyä anta pali,vaik tiätyst joskus tuntu et ottaki, niinko varmast jokases tyäpaikas ain joskus. Täsä tule nii monenkaltase asia tutuiks, olla semssi elämä ja elämähallinna oppinui.
Rohkia elämäasennet tämä tyä vaati, kon kerra yksin kuljetan pisi kyli, eikä torellakka ikän tiär mitä vastas o. Siin tämän tyä suala ja soker juur onki, on tuttu turvallist ja täysin tuntematont. Päättelykykky, päättäväisyytt, onkelmitte ratkasukykky ja sitä viäl mainittava rohkeutt tarvita rutkaste, ja vaik me yksin kuljeta, me ei silti olla ikä yksi. Luurin pääs ja takan on ain meijä hyvä tyäyhteisö ja esimiähe, kenelt saa, ja ketä tule tarvittaes appuhu.
Kyl täst meijän kotihoirost voisis kirjotta vaik piänen kirja, novelli tais jo tullakki, vaik ei se taitan ol tarkotus.
Ei muut ko oikke luanikast ja ruskan kauniks sävyttämä syksy kaikil, teil ja meil.
Ja jaksetan taapertta hyvil miälil ja voimil taas tämäki vuas loppu saakk.
Tattis ja moro!
Laitlas 27.9.-21
Terv. Yks kotihoitolaine jo viime vuastuhannelt
Julkaistu 1.10.2021