In English
Moikka!
Nimeni on Taisa Bragge ja olen toiminut Laitilan terveyskeskuksessa terveydenhoitajana vuodesta 2016 lähtien. Aloitin tuolloin diabeteshoitajan sijaisuudessa. Onnekseni sain myöhemmin auki tulleen terveydenhoitajan toimen. Työnkuvani on melko laaja. Toimin siis nykyään elämäntapahoitajana, joten ravitsemus-, liikunta- sekä uni- asiat ovat vahvinta osaamistani. Teen myös yhteistyötä sairaanhoitopiirin sydänhoitajaverkoston kanssa ja tällä hetkellä sydänhoitajan vastaanoton kehittäminen on työn alla. Lisäksi toimin tartuntataudeista vastaavana hoitajana Laitilassa, josta pääsemmekin hyvin aiheeseen Covid-19.
Reilu vuosi sitten en olisi voinut mitenkään aavistaa, että minkälaiseksi työnkuvani muuttuu Covid-19 ansiosta. Tämä viheliäinen virus lähti leviämään Kiinan Wuhanista joulukuussa 2019. Muistan tokaisseeni silloin, kun ensimmäisiä kertoja aiheesta mediassa keskustelua käytiin, että ” kohta tuo virus on meillä täällä Suomessakin”. Eikä mennyt aikaakaan, kun tämä virus, jonka tieteellinen nimi on SARS-CoV-2 levisi myös Suomeen. Maailman terveysjärjestö WHO julisti viruksen pandemiaksi 11.3.2020. Samana päivänä myös Laitilan ensimmäinen koronavirustartunta todettiin. Tämä päivä muutti myös oman työnkuvani kertaheitolla. Muistan ajaneeni töistä kotiin kohti Raumaa, kun sain Tyksistä puhelun ”teillä on Laitilassa kolme koronavirustartuntaa, ota ohjeet vastaan ja aloita jäljitystyö.”
Niin, mitä sitten on jäljitystyö? Laitilassa on koulutettu jäljitystyöhön reilu 20 henkilöä. Viisi henkilöä toimii varallaolojärjestelmässä, jonka tehtävänä on päivystää arkityöajan ulkopuolella koronavirustartuntojen- sekä altistumisten varalta. Kun tieto tartunnasta tulee, henkilö joka tämän tiedon saa aloittaa heti jäljitystyön. Mikäli koronavirukselle altistuneita tai sairastuneita henkilöitä on paljon tiedon saanut henkilö pyytää apua koulutetuilta jäljittäjiltä. Tartunnan saaneet asetetaan tartuntatautilain mukaiseen eristykseen ja koronavirukselle altistuneet henkilöt tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Eristyksessä sekä karanteenissa olevien henkilöiden vointia seurataan tapauskohtaisesti. Joidenkin vointi voi tarvita päivittäin seurantasoittoja kun taas joillekin riittää soitto juuri ennen eristyksen tai karanteeniin päättymistä. Heille annetaan puhelinnumero, johon he voivat tarvittaessa itse myös soittaa, esim. jos vointi muuttuu äkillisesti. Jokainen tartunnan saanut henkilö sekä koronavirukselle altistunut henkilö kirjataan meidän omaan potilastietojärjestelmään sekä Vsshp:n yhteiseen SAI- potilastietojärjestelmään. Näin myös Tyks sekä THL saavat tarvittavat tiedot näistä henkilöistä.
Jäljitystyö saattaa kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Tätä se ei aina kuitenkaan ole. Jäljitystyössä joutuu toimimaan monesti salapoliisina, kääntämään kivet ja kannot, jotta se ensimmäinen kontakti saadaan. Olemme joutuneen käymään tiedossamme olevassa osoitteessa konkreettisesti, mikäli saatuun puhelinnumeroon kukaan ei vastaa. Tavoitteena meillä on saada kontaktoitua kaikki koronavirustartuntaan liittyvät henkilöt mahdollisimman nopeasti saman päivän aikana, kun tieto meille jäljittäjille tulee. Tässä olemme onnistuneet erinomaisesti.
Palatakseni tuohon ensimmäiseen soittooni, jonka soitin koronaviruksen saaneelle henkilölle. Muistan kuinka mietin, että miten ihmeessä minä tämän puhelun oikein hoidan? Puhelu kuitenkin meni oikein hyvin ja rauhallisesti, ehkä hieman vielä hapuillen, koska aikaisempaa kokemusta ei tällaisesta tilanteesta ollut. Kaikki oli niin uutta ja tuntematonta! Puhelun toisessa päässä saattaa olla ihminen, joka on todella peloissaan, hätääntynyt ja hämillään tilanteesta. Tällöin on tärkeää antaa aikaa tälle ihmiselle ja kuunnella, rauhoittaa ja rohkaista. Jokainen tilanne täytyy hoitaa yksilöllisesti, mutta kuitenkin johdonmukaisesti.
Koronatyö ei ole pelkästään jäljittämistä. Tilanne vaatii monissa yksiköissä kovaa venymistä ja joustamista. Esimerkiksi meillä terveyskeskuksessa toimii erikseen infektiopäivystys, jossa kuntalaisten koronanäytteenotto myös toimii. Tämä vaatii suuren resurssin ja työtahti on kova. Koronaviruksen myötä myös puhelumäärät ovat moninkertaistuneet, mikä osaltaan lisää resurssitarvetta. Vastaanotto toimintaa on jouduttu supistamaan. Esimerkiksi diabeteshoitajan resursseista osa menee koronarokotuksien organisointiin. Oma työni on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi koronatyötä ja valitettavasti vastaanottotyöni on kärsinyt huomattavan paljon. En pysty koronaan liittyvien velvoitteiden vuoksi ottamaan asiakkaita vastaanotolle niin kuin haluaisin. Jono vastaanotolleni on tällä hetkellä melko pitkä.
Tämän pandemian seuraukset tulevat olemaan kauas kantoiset, josta elpyminen vie aikaa. Kukaan meistä ei tiedä, että milloin pääsemme palaamaan ns. normaaliin elämään. Kaikki saadut ohjeet, suositukset ja rajoitukset eivät varmasti miellytä kaikkia, mutta jokaisen on jaksettava yhä päivästä toiseen taistella tätä viheliäistä virusta vastaan. Auringon pilkahduksia onkin tällä hetkellä näkyvillä, mutta kuinka kauan- sitä ei kukaan tiedä?
ystävällisesti,
terveydenhoitaja Taisa Bragge
Julkaistu 16.4.2021